Tiede & edistys
Datos de la Revista
| Tipo | JOURNAL |
|---|---|
| Editorial | Tutkijaliitto ry |
| ISSN | 0356-3677 / 2954-2162 |
| Wikidata | Q11897469 |
| OpenAlex | S4210240254 |
| MAG | 4210240254 |
| Sitio web | http://www.tutkijaliitto.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=1&itemid=37 |
| Total de publicaciones | 205 |
| Periodo de cobertura | 1988 - 2026 |
| País | FI |
| Idioma | EN |
| Acceso | Open Access |
| Indexación | Indexada en DOAJ |
| Factor de impacto | 0.054 |
Tiede & edistys (Science & Progress) is an interdisciplinary journal published by the Finnish Society for Research and Science. It likely covers broad academic discourse, potentially including critical theory or science and technology studies (STS), which are cognate areas with regular anthropological intersection
Art, Politics, and Modernism · Classical Philosophy and Thought · Counseling, Therapy, and Family Dynamics · Critical Theory and Philosophy · Cultural Industries and Urban Development · Diversity and Impact of Dance · Earth Systems and Cosmic Evolution · Education, Healthcare and Sociology Research · European and International Law Studies · European Union Policy and Governance
Tieteellinen elämä
Tunnettu Xerox Parc on 1970-lukulaisen Piilaakson kuhinan, sen teknologisen optimismin monumentti. Alunperin tutkimus- ja tuotekehitysyksiköksi perustettu instituutio toistuu puheissa usein siinä muodossa että ”siellä keksittiin kaikki”: ajatus on kai se, että kaikki minkä varaan vaikkapa Applen ryöstöhintaiset tuotteet rakentuvat, keksittiin ihan helposti ja ilon kautta juuri tuolla. Luettelo alkaa graafisesta käyttöliittymästä ja jatkuu hiiren …
Huomautus kansikuvasta
Maalaus kirjan kannessa on Riva Lehrerin teos Jos keho: Riva ja Zora keski-iässä (If Body: Riva and Zora in Middle Age). Siinä Zora-koira, jonka toinen silmä on sokea ja jonka kauluri estää sitä koskemasta hellää kohtaansa, katsoo tyhjyyteen ja näyttää onnelliselta. Miten niin? Zora näyttää onnelliselta, koska se on paikallaan, katse käännettynä yläviistoon, ja koska sen häntä näyttää intiimisti silittävän taustalla lattialla makaavaa Rivaa. Riva…
Perussuomalaisten tiedekeskustelusta
Perussuomalaisten ajatuspajalta Suomen Perustalta ilmestyi syyskuun 2025 lopussa DI Mika Meranon julkaisu ”Tutkimusta vai ideologiaa? Analyysi suomalaisesta tiederahoituksesta”. Kyseisessä julkaisussa perussuomalaisten Helsingin varakaupunginvaltuutettuna toimiva Merano suomii erityisesti Suomen Akatemiaa ja sen rahoituspäätöksiä sekä sukupuolentutkimusta ja sosiologiaa. Lisäksi julkaisuun sisältyy taloustieteen emeritusprofessorin Matti Virénin …
Seppo Toiviainen ja Tutkijaliiton synty
Taistolaisuuden trauma on suomalaisen tietokirjallisuuden kestoaihe ja Lauri Hokkanen sen viime vuosien käsittelyn näkyvimpiä kirjoittaja. Teoksessaan Kenen joukoissa seisoin – taistolaiset ja valtioterrorin perintö (2019) Hokkanen purkaa omaa nuoruusideologiaansa sanoja säästelemättä. Hänen uudempi kirjansa Kommunismin teloitettu unelma – Seppo Toiviaisen elämä (2024) jatkaa tilintekoa ystävän traagisen kohtalon kautta. Hokkasen teokset asettuva…
Yhteinen tiedejulkaiseminen
Ei liene uusi virsi, että tieteellinen julkaiseminen suomeksi on vuosi vuodelta haastavampaa. Kirjoittajat, toimittajat ja vertaisarvioijat tekevät työtään pääosin vapaaehtoisesti, korvauksetta ja muun työn ohessa. Samaan aikaan institutionaalinen tuki suomeksi tehtävälle tiedejulkaisemiselle on riittämätön. Kasvavat paino- ja jakelukulut, avoimesta julkaisemisesta seuraava tilaajamäärän pienentyminen, avustusten asteittainen pienentyminen ja eri…
Uusi kierros sosiaalisesta konstruktionismista – kolmen eri sukupolven näkökulmasta
Miira Niskan, Satu Venäläisen, Antero Olakiven ja Jose A. Cañadan toimittama Sosiaalinen konstruktionismi esittelee lähestymistavan eri versioita ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia yhteiskuntatutkimuksessa. Pohdimme seuraavassa teoksen antia ja merkitystä kolmea eri sukupolvea edustavalle sosiaalitieteilijälle. Robin on maisteritutkielmaansa viimeistelevä sosiologian opiskelija, joka on kiinnostunut erityisesti ympäristöä sivuavista teemoista s…
Ihmisen osa ekokriisin maailmassa
Puheenvuorossa tarkastellaan ekokriisin vitalistisessa tutkimuksessa tyypillistä ontologisointia ja siihen sisältyviä ristiriitoja. Pohdinta esittää kolme näkökohtaa liittyen näennäisontologisointiin, hajautuneen toimijuuden moraaliseen dilemmaan ja implisiittiseen ihmiskeskeisyyteen. Niiden kautta nostetaan esiin arvon, oikeuksien ja vastuun jännitteisiä kysymyksiä suhteessa ihmisen asemaan ja toimijarooliin ekokriisin maailmassa. Tarkastelu esi…
Lempeys, hoiva ja toivo
Sirja Puurtinen on viulisti, säveltäjä-äänisuunnittelija, mediataiteilija ja pedagogi, joka työskentelee musiikin, esittävien taiteiden, media- ja yhteisötaiteen kentillä
Jälkisanat
Maailman moninaiset näyttämöt ovat Lauren Berlantin kirjoittamisen lähtökohta. Hän tutkii niiden tuottamia ja ylläpitämiä muotoja, tapoja, kaavoja ja rytmejä. Berlant vaikuttaa poimivan katsottavakseen tapauksia, objekteja ja ilmiöitä, jotka usein ovat pikemminkin arkisia, pieniä ja hänen sanoillaan ”tyhmiä” kuin yleisesti merkittäviä, suuria ja tunnustettuja, ja jotka silti ovat koko teoreettisen työn tausta ja pohja. Eikä tämä ole mitään ajatte…
Ajatuksia jyrkänteellä
Ihmisen toimintaa ja vaikutuksia luontoon kuvataan ympäristötutkimuksessa ja -journalismissa nousevin käyrin. Luonnonvarojen kulutusta, maankäyttöä, ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta mutta yhtä lailla mannerten välisten lentojen, viestien ja viestimien sekä kemiallisten yhdisteiden kiihtyvää lisääntymistä todistamme oikeaan yläviistoon suunnattujen käyrien avulla. Jokainen ajattelemaan pysähtyvä tietää, että kasvulla on rajat ja nousu kääntyy la…
Yrittäjyys subjektiviteetin hallintana perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden laaja-alaisen osaamisen kokonaisuudessa ”Työelämätaidot ja yrittäjyys”
Yrittäjyyden tulo opetussuunnitelmiin on osa koulutuspoliittista kehitystä, jota artikkelissa tarkastellaan analysoimalla Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) laaja-alaisen osaamisen kokonaisuudesta ”Työelämätaidot ja yrittäjyys” konstruoitua oppilassubjektiviteettia. Opetussuunnitelmaa tulkitaan yhteiskuntapoliittisen ohjauksen näkökulmasta. Kriittistä diskurssianalyysia edustavassa tutkimuksessa oppilassubjektiviteettia analysoi…
Tiedepolitiikka ja tutkijan vastuu
Tieteestä välittömänä tuotantovoimana
Energiantuotannon uudet muodot
Georg Lukács ja hänen suhteensa materialismiin
Raoul Palmgrenin "Suuresta linjasta" uusi painos
Korkeakoulukysymys, teesejä ja antiteesejä
Porvarillisen tieteenfilosofian tyyppiesimerkki
Tieteellinen edistys ja idealismi
Neuvostoliiton 10. viisivuotissuunnitelma tieteen ja tekniikan kehityksestä
Tieteellinen elämä
Vaikka varsinaiset barometrit ilmaantuivatkin tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun vasta 1900-luvun puolivälissä, sanalla oli jo kauan tarkoitettu myös muuta kuin ilmapuntaria. Luonnontieteellinen huomio siitä, että maapallon ilmakehän paino vaihtelee, oli varmasti 1600-luvulla aluksi puhtaan fysikaalinen, mutta on helppoa kuvitella, että asialle tarjoutui välittömästi toinenkin merkitys: ilmanpaine on jollain lailla yleinen henki, il…
Sosiologian vallankumous vai reduktionismin uudet vaatteet
Eräs yhteiskuntatieteiden toistuvista kiistakysymyksistä on, pitäisikö niissä pyrkiä mahdollisimman yleiseen näkökulmaan, joka pätisi yhteiskunnasta riippumatta. Taustalla on nomoteettinen tieteenideaali, jossa pyritään määrittämään yleisiä lainalaisuuksia. Toinen kiistakysymys on, pitäisikö pirstaloituneissa yhteiskuntatieteissä tavoitella yhdistävää paradigmaa. Kiistoissa on kyse myös vanhasta vastakkainasettelusta yhteiskuntatieteiden ”humanis…
Timo Kaitaron muistolle
Ernst Bloch ja fasismin luonto
Artikkeli käsittelee fasismin kulttuurista sisältöä saksalaisjuutalaisen filosofin Ernst Blochin esseiden pohjalta. Blochin kirjoitukset auttavat ymmärtämään historiallisen fasismin utooppista ideologiaa. Sotienvälisen saksalaisen kriittisen teorian kontekstissa Bloch tarjoaa poikkeavan selityksen fasismin nousulle, korostaen fasismin kulttuurista puolta ja ottaen tosissaan fasistisen utopian viehätyksen. Esitän, että Blochin keskittyminen kulttu…
Minima Moralian esittely
Minima Moralia: Ajatuksia särjetystä elämästä (1951) on Frankfurtin koulukunnan keskeisen ajattelijan, Theodor W. Adornon (1903–1969) henkilökohtaisin teos. Se koostuu aforistisista, osin omaelämäkerrallisista lyhytesseistä, jotka lähtevät liikkeelle maanpakoon ajetun juutalaisintellektuellin kokemuksista ja laajenevat psykologisiksi, sosiologisiksi ja filosofisiksi pohdinnoiksi läntisen maailman tilasta toisen maailmansodan aikana. Vuosina 1944–…
Sin publicaciones prominentes en esta página.
Koronakriisi, lapsuuden instituutiot ja luokka
Selittäminen vai interventio
Spekulatiivinen fiktio nyrjäyttää ihmiskeskeisen ajattelun rutiinit
Uusi aikakausi
Mikä on virus
Faktat ja narratiivit
Vuosi, jolloin kaikki muuttui ja kaikki pysyi ennallaan
Theodor W. Adorno, Giorgio Agamben ja eurooppalaisen ajattlelun itsekritiikki
Intersektionaaliset Toverit
nonPeerReviewed
Yhteiskuntateoria on kuollut
1900-luvun saksalainen yhteiskuntateoria on piristävät poikkeus niin Suomessa kuin kansainvälisesti valitettavan hiljaiseksi käyneessä yhteiskuntatieteellisessä teoriakeskustelussa. Suomessa tämänkaltaiselle teokselle on ollut tarvetta. Saksalaista yhteiskunta-ajattelua yhteen kokoavaa teosta ei meillä koskaan aikaisemmin ole ollut saatavilla siitä huolimatta, että saksalaista teoriaa on meillä luettu, käännetty ja käytetty perinteisesti runsaast…
Jean-Luc Nancy, pandemia ja politiikan paluu
Pandemian lopun alku
Vihollisen/lukeminen
Rottia
Jokainen on vieras
Posthumanismin puolustus
Äärellisyysfilosofia kaappaa Kantin
Book review of Martin Heidegger, Kant ja metafysiikan ongelma [Kant und das problem der Metaphysik], translated into Finnish by Markku Lehtinen (Tampere: Vastapaino, 2020)
Lapsiperheiden vanhempien kuvaukset saadusta sosiaalisesta tuesta poikkeusolojen aikana
Innovaatiotalouden moderni/koloniaalisuus
Innovaatiotaloudella ja kolonialismilla vaikuttaisi ensisilmäyksellä olevan hyvin vä-hän tekemistä keskenään. Innovaatiot assosioituvat Schumpeteriin, Piilaaksoon ja digitaalisiin teknologioihin – kolonialismi purjeveneisiin ja Kolumbukseen. Esitän tässä kirjoituksessa, että kolonialismintutkimus tarjoaa hedelmällisiä lähtökohtia innovaatiotalouden ymmärtämiseen. Anibal Quijanon käsite moderni/koloniaali-suus on yksi toimiva tapa jäsentää innovaa…
Arvot, epävarmuus ja tieto
Katse sisäänpäin
Tutkijoiden omat työorganisaatiot, yliopistot, ovat muuttuessaan luonnollisen kiinnostavia mutta yhtäaikaisesti haastavia tutkimuskohteita. Positivististen etäisyys- ja objektiivisuusvaateiden ohella tutkijat kohtaavat organisaation sisäiset poliittiset jännitteet. Tämän ei kuitenkaan tulisi estää tutkijoita perehtymästä oman organisaationsa muutokseen. Hyödyntäen läheisyyden ja osallistuvuuden mahdollistavia tutkimusmetodologioita, kuten kotietn…
Suomen pandemiapolitiikka näköalana ilmastokriisipolitiikkaan
Cahiers pour l’Analyse – Antihumanismi teoriassa ja käytännössä
peerReviewed
Biologian ja epistemologian vastavuoroisuus Bergsonin filosofiassa
Elämä on nähty merkittävänä aiheena Bergsonin filosofiassa. Elämän filosofinen merkitys Bergsonilla ilmenee selvästi hänen pääteoksessaan L’évolution créatrice (Luova evoluutio, 1907), jossa hän keskittyy inhimillisten tietokykyjen evolutiivisen alkuperän rekonstruointiin ja tieto-opillisiin seurauksiin. Bergsonin mukaan biologia tarjoaa filosofialle tietokykyjen kehitysteoreettisen näkökulman, ja filosofia metafysiikkana täsmentää biologialle so…
Todellinen elämä
Bergsonin elämänfilosofia liittyy laajaan suuntaukseen, joka syntyi biologian mullistuksien myötä 1800-luvun loppupuolella (Friedrich Nietzsche, Wilhelm Dilthey, Menyhert Palágyi, Ludwig Klages, Max Scheler, Georg Simmel, William James...). Sikäli kuin naturalismi tulkitaan tämän päivän keskustelussa usein yksipuolisesti materialismiksi, elämänfilosofia voi antaa toisen kiinnostavan näkökulman ihmisen asemaan luonnossa. Suuntaus on tässä suhteess…