Puhummeko nyt rasismista

Datos Bibliográficos

ID22115757
AutoresSanna Ryynänen (0000-0001-8392-7183, autor de correspondencia)
Año2020
Volumen43
Número4
Fecha de publicación2020-12-17
Peer ReviewedSí
Open AccessSí
TipoARTICLE
RevistaMedia & viestintä (JOURNAL)
Identificadores de la revistaISSN: 2342-477X • E-ISSN: 2342-477X
EditorialMedia & viestinta (PUBLISHER)
DOI10.23983/mv.100619
OpenAlexW3112022604
IdiomaEN
Citas recibidas2
Referencias citadas11

Rasismi-sanaan liittyy epävarmuutta siitä, mitä se on ja missä yhteyksissä sitä voi käyttää. Yksi syy hämmennykseen on se, että sanaa on opittu varomaan. Myös osa rasismintutkijoista käyttää tutkimuksessaan muita termejä välttyäkseen rasismi-sanan aiheuttamalta vastareaktiolta. Kun rasismia on ryhdytty korvaamaan ”turvallisemmilla” termeillä, niiden merkityssisällöt ovat alkaneet hämärtyä. Tutkimuskirjallisuudessa käytetään rinnakkain ja jopa samaa tarkoittavina syrjintää, toiseuttamista, ksenofobiaa, rodullistamista ja rasismia ilman, että termien välisiä merkityseroja useinkaan pohditaan tai avataan kunnolla. Sanahämmennyksen seurauksena rasismikeskustelua käydään tutkimuksessa – ja myös laajemmin yhteiskunnassa – ilman selkeää käsitystä siitä, miten ilmiökentän termit tulisi ymmärtää ja miten niitä käyttää. Tässä artikkelissa tarkastelen sitä, miten rasismi ja sen lähikäsitteet on nähty suomenkielisessä mediatutkimuksen kirjallisuudessa. Sen jälkeen käyn läpi keskeisten termien eroja ja merkityssisältöjä suomalaisen ja kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Päämääränä on helpottaa termien käyttöön liittyvää epävarmuutta ja epätietoisuutta

Art · Humanities · Physics · Rhetoric and Communication Studies · Social and Intergroup Psychology · Social Media and Politics