Anne Soronen
Biographic Data
| ID | 3047339 |
|---|---|
| NAME | Anne Soronen |
| GIVEN NAMES | Anne |
| FAMILY NAME | Soronen |
| SIGNATURE | SORONEN A |
| AFFILIATIONS | Tampere University |
| ORCID | 0000-0003-1629-3744 |
| VERIFIED | Yes |
| TOTAL WORKS | 15 |
| TOTAL CITATIONS | 7 |
| AUTHOR COUNT | 15 |
| EDITOR COUNT | 0 |
| FIRST PUBLICATION YEAR | 2017 |
| LATEST PUBLICATION YEAR | 2026 |
| H-INDEX | 1 |
Emotional Atyachar (Trauma): Professional Identity Performance and Emotional Labour of Fact-checkers in India
This study explores the emotional labour incurred by Indian fact-checkers as part of maintaining their professional identity online. It demonstrates the connection between the theories of professional identity performance and emotional labour. Semi-structured interviews were conducted with 11 fact-checkers from various fact-checking organisations in India. The findings highlight that though fact-checkers identify themselves as journalists they ha…
Tekijyyttä ohjaava ja hämmentävä data suomalaisissa televisiotuotannoissa
Suoratoistopalveluiden myötä katsojista kerättävän datan määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, mikä on muovannut elokuva- ja televisioalan valtarakenteita: tekijöiden ja tuotantoyhtiöiden riippuvuus suoratoistopalveluiden omistamasta ja tuottamasta datasta on tehnyt alustoista merkittäviä portinvartijoita. Muutosta voi pitää jatkumona televisiotuotannon tutkimuksessa tunnistetulle tekijöiden ja tilaajien väliselle valtaepätasapainolle, joka vaikutt…
Kymmenen teesiä dataistuneesta mediasta
Tässä puheenvuoroartikkelissa ryhmä tutkijoita tarkastelee median dataistumista kymmenen teesin kautta. Teesit perustuvat neljään eri tutkimushankkeeseen. Data ja algoritmit ovat vakiintuneet osaksi mediasisältöjen tuotantoa, johtamista ja yleisösuhteita. Tämä herättää kuitenkin myös epäilyä, jännitteitä ja kysymyksiä vallasta. Kirjoittajat esittävät, että dataa hyödynnetään mediassa usein taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta. Samalla ihmiset –…
Tekoäly laatutyökaluna käsikirjoitustyössä: Elokuva- ja televisioalan ammattilaisten näkemyksiä teknologian hyödyntämisestä laatuun johtavissa luovissa prosesseissa
Tarkastelemme tässä artikkelissa kriittisen tekoälyteorian näkökulmasta, miten generatiivinen tekoäly muovaa laadun arvioinnin prosesseja käsikirjoitustyössä elokuva- ja televisioalalla. Lisäksi olemme kiinnostuneita siitä, miten tekoälyavusteinen työskentely vaikuttaa elokuva- ja televisioalalle keskeiseen representaatioiden moninaisuuteen laadun näkökulmasta. Aineistomme koostuu 32 elokuva- ja televisioalan ammattilaisen haastatteluista ja kahd…
Witnessing distress: Cultural workers’ processing of pandemic experiences on social media platforms
This article examines the ways in which Finnish cultural workers experienced and responded to their colleagues’ and peers’ distress on social media platforms during the prolonged COVID-19 pandemic. The theory of media witnessing as mundane world-witnessing is employed to analyse cultural workers’ modalities of experience as audience-like followers on social media. The data comprise 26 focused interviews conducted via Zoom and over phone in 2021 w…
Is prompt engineering the future of screenwriting? Views of professional screenwriters and commissioners about the impact of AI technologies on their profession
This article presents a qualitative interview study of Finnish screenwriters and commissioners about the impact of generative artificial intelligence on the profession of screenwriting. We ask how screenwriters and commissioners see the benefits and risks of AI tools in screenwriting and how screenwriters see their changing profession in the future. We identify three stances towards AI-driven work practices in screenwriting. The functional, criti…
Anticipation as Platform Power: The Temporal Structuring of Digital Everyday Life
This article explores anticipation as a temporal structure in digital platforms. It contributes to the growing research of platformisation of everyday life by focusing on temporality as a central dimension of platform power, a key mechanism tying participants by structuring intimacies, socialities, and relations that platforms enable and engender. The article shows how the temporality of foreboding, prospecting and speculating about one’s own and…
Listening to and Living With Networked Media During a Pandemic
This article explores mediated listening from the perspective of intimacy during the first weeks of the coronavirus pandemic. The theoretical frame builds on the literature on listening and presence in mediated environments, audience engagement, and intimacy as meaningful connections. Methodologically, the study is connective ethnography, and the data was collected by collaborative autoethnography. Our data show that listening was an individual s…
A Patchworking Process: Coming Together under Pandemic Conditions for Collaborative, Caring Scholarship
In the context of the COVID-19 outbreak, the authors in this special issue came together within the Massive Microscopic Sensemaking (MMS) writing project in the spring of 2020. Collectively grappling with the impact of the extended pandemic, each paper in this issue touches on experiences of social isolation, making do, and a technological reaching out under conditions of a public health crisis. This introduction describes the issue’s ‘patchwork’…
Platformed intimacies: Professional belonging on social media
This article explores how social media presence and platform engagements inform and affect creative workers’ sense of professional agency and craft. Focusing on Finnish theatre, film and TV actors’ perceptions of their social media interactions, the article proposes the concept of platformed intimacy to capture the simultaneous importance and ambivalence of mobile attachments that characterise actors’ platformed lives. The research participants c…
Haavoittuvuuden kudelmat: Digitaalinen subjekti ja haavoittuvuus datavetoista yhteiskuntaa käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa
Artikkelissa tarkastellaan sitä, millaisia merkityksiä haavoittuvuudelle on annettu datavetoista yhteiskuntaa ja digitaalista subjektia koskevassa tutkimuskirjallisuudessa. Artikkeli perustuu kirjallisuuskatsaukseen, joka on tehty vuosina 2015–2020 ilmestyneistä haavoittuvuutta datafikaation kontekstissa käsittelevistä tieteellisistä julkaisuista. Kirjallisuushaut tehtiin yhteiskuntatieteiden alojen keskeisistä tietokannoista ja digitaalisista ki…
Negotiating Professional Belongings: Finnish Actors’ Affective Engagements on Social Media Platforms
This study addresses how creative workers’ social media presence affects their understandings of professional agency. Focusing on Finnish professional actors, we ask how social media practices inform and shape actors’ occupational self-conceptions and professional belongings. In the theoretical framework, we employ Baym’s notion of relational labour and read it through Berlant’s (1998) conceptualisation of intimacy as mobile attachments. The data…
Hyvä, paha deadline: Mediatyön intensiivisyys pelinkehittäjien ja toimittajien deadline-puheessa
Artikkelissa tarkastellaan ajanhallintaan ja erityisesti deadlineen liittyviä käsityksiä ja käytäntöjä suomalaisessa pelistudiossa ja paikallislehden toimituksessa. Tutkimuksen aineistona on 11 asiantuntijahaastattelua. Analyysimenetelmänä käytetään kehysanalyysia, jota täydennetään vuorovaikutuksen sekventiaalisuuden analyysilla, jotta saadaan ajanhallinnan kehysten hienovaraiset merkitykset esiin. Tutkimuksen perusteella ajanhallinta ja oman ty…
Emotional Labour in Magazine Work: Suppressing and evoking emotions as part of project-based teamwork
This ethnographic research concerns the management of emotions in the editorial offices of the Finnish fashion-oriented lifestyle magazines, Elle Finland and Trendi. The material was collected through focused interviews and participant observation in editorial shoots. The analysis focuses on the informants’ ways of acting in the editorial shoots and their experiences in their work and the role of emotions in content production and co-operative wo…
Gendering of success: Fashion designers in designer stories in the Finnish lifestyle magazine Gloria
Fashion journalism is part of the fashion system that legitimizes and reproduces the creativity, celebrity status, and symbolic power of fashion designers. This article examines the gendering of the success of fashion designers in designer stories in the Finnish lifestyle magazine Gloria. The material consists of 21 stories about designers published in 2013–2014. They are analyzed by applying a multimodal close reading that takes into account the…
Platformed intimacies: Professional belonging on social media
This article explores how social media presence and platform engagements inform and affect creative workers’ sense of professional agency and craft. Focusing on Finnish theatre, film and TV actors’ perceptions of their social media interactions, the article proposes the concept of platformed intimacy to capture the simultaneous importance and ambivalence of mobile attachments that characterise actors’ platformed lives. The research participants c…
Anticipation as Platform Power: The Temporal Structuring of Digital Everyday Life
This article explores anticipation as a temporal structure in digital platforms. It contributes to the growing research of platformisation of everyday life by focusing on temporality as a central dimension of platform power, a key mechanism tying participants by structuring intimacies, socialities, and relations that platforms enable and engender. The article shows how the temporality of foreboding, prospecting and speculating about one’s own and…
Emotional Labour in Magazine Work: Suppressing and evoking emotions as part of project-based teamwork
This ethnographic research concerns the management of emotions in the editorial offices of the Finnish fashion-oriented lifestyle magazines, Elle Finland and Trendi. The material was collected through focused interviews and participant observation in editorial shoots. The analysis focuses on the informants’ ways of acting in the editorial shoots and their experiences in their work and the role of emotions in content production and co-operative wo…
Emotional Labour in Magazine Work: Suppressing and evoking emotions as part of project-based teamwork
This ethnographic research concerns the management of emotions in the editorial offices of the Finnish fashion-oriented lifestyle magazines, Elle Finland and Trendi. The material was collected through focused interviews and participant observation in editorial shoots. The analysis focuses on the informants’ ways of acting in the editorial shoots and their experiences in their work and the role of emotions in content production and co-operative wo…
Gendering of success: Fashion designers in designer stories in the Finnish lifestyle magazine Gloria
Fashion journalism is part of the fashion system that legitimizes and reproduces the creativity, celebrity status, and symbolic power of fashion designers. This article examines the gendering of the success of fashion designers in designer stories in the Finnish lifestyle magazine Gloria. The material consists of 21 stories about designers published in 2013–2014. They are analyzed by applying a multimodal close reading that takes into account the…
Hyvä, paha deadline: Mediatyön intensiivisyys pelinkehittäjien ja toimittajien deadline-puheessa
Artikkelissa tarkastellaan ajanhallintaan ja erityisesti deadlineen liittyviä käsityksiä ja käytäntöjä suomalaisessa pelistudiossa ja paikallislehden toimituksessa. Tutkimuksen aineistona on 11 asiantuntijahaastattelua. Analyysimenetelmänä käytetään kehysanalyysia, jota täydennetään vuorovaikutuksen sekventiaalisuuden analyysilla, jotta saadaan ajanhallinnan kehysten hienovaraiset merkitykset esiin. Tutkimuksen perusteella ajanhallinta ja oman ty…
Haavoittuvuuden kudelmat: Digitaalinen subjekti ja haavoittuvuus datavetoista yhteiskuntaa käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa
Artikkelissa tarkastellaan sitä, millaisia merkityksiä haavoittuvuudelle on annettu datavetoista yhteiskuntaa ja digitaalista subjektia koskevassa tutkimuskirjallisuudessa. Artikkeli perustuu kirjallisuuskatsaukseen, joka on tehty vuosina 2015–2020 ilmestyneistä haavoittuvuutta datafikaation kontekstissa käsittelevistä tieteellisistä julkaisuista. Kirjallisuushaut tehtiin yhteiskuntatieteiden alojen keskeisistä tietokannoista ja digitaalisista ki…
Negotiating Professional Belongings: Finnish Actors’ Affective Engagements on Social Media Platforms
This study addresses how creative workers’ social media presence affects their understandings of professional agency. Focusing on Finnish professional actors, we ask how social media practices inform and shape actors’ occupational self-conceptions and professional belongings. In the theoretical framework, we employ Baym’s notion of relational labour and read it through Berlant’s (1998) conceptualisation of intimacy as mobile attachments. The data…
Listening to and Living With Networked Media During a Pandemic
This article explores mediated listening from the perspective of intimacy during the first weeks of the coronavirus pandemic. The theoretical frame builds on the literature on listening and presence in mediated environments, audience engagement, and intimacy as meaningful connections. Methodologically, the study is connective ethnography, and the data was collected by collaborative autoethnography. Our data show that listening was an individual s…
A Patchworking Process: Coming Together under Pandemic Conditions for Collaborative, Caring Scholarship
In the context of the COVID-19 outbreak, the authors in this special issue came together within the Massive Microscopic Sensemaking (MMS) writing project in the spring of 2020. Collectively grappling with the impact of the extended pandemic, each paper in this issue touches on experiences of social isolation, making do, and a technological reaching out under conditions of a public health crisis. This introduction describes the issue’s ‘patchwork’…
Platformed intimacies: Professional belonging on social media
This article explores how social media presence and platform engagements inform and affect creative workers’ sense of professional agency and craft. Focusing on Finnish theatre, film and TV actors’ perceptions of their social media interactions, the article proposes the concept of platformed intimacy to capture the simultaneous importance and ambivalence of mobile attachments that characterise actors’ platformed lives. The research participants c…
Anticipation as Platform Power: The Temporal Structuring of Digital Everyday Life
This article explores anticipation as a temporal structure in digital platforms. It contributes to the growing research of platformisation of everyday life by focusing on temporality as a central dimension of platform power, a key mechanism tying participants by structuring intimacies, socialities, and relations that platforms enable and engender. The article shows how the temporality of foreboding, prospecting and speculating about one’s own and…
Tekijyyttä ohjaava ja hämmentävä data suomalaisissa televisiotuotannoissa
Suoratoistopalveluiden myötä katsojista kerättävän datan määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, mikä on muovannut elokuva- ja televisioalan valtarakenteita: tekijöiden ja tuotantoyhtiöiden riippuvuus suoratoistopalveluiden omistamasta ja tuottamasta datasta on tehnyt alustoista merkittäviä portinvartijoita. Muutosta voi pitää jatkumona televisiotuotannon tutkimuksessa tunnistetulle tekijöiden ja tilaajien väliselle valtaepätasapainolle, joka vaikutt…
Kymmenen teesiä dataistuneesta mediasta
Tässä puheenvuoroartikkelissa ryhmä tutkijoita tarkastelee median dataistumista kymmenen teesin kautta. Teesit perustuvat neljään eri tutkimushankkeeseen. Data ja algoritmit ovat vakiintuneet osaksi mediasisältöjen tuotantoa, johtamista ja yleisösuhteita. Tämä herättää kuitenkin myös epäilyä, jännitteitä ja kysymyksiä vallasta. Kirjoittajat esittävät, että dataa hyödynnetään mediassa usein taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta. Samalla ihmiset –…
Tekoäly laatutyökaluna käsikirjoitustyössä: Elokuva- ja televisioalan ammattilaisten näkemyksiä teknologian hyödyntämisestä laatuun johtavissa luovissa prosesseissa
Tarkastelemme tässä artikkelissa kriittisen tekoälyteorian näkökulmasta, miten generatiivinen tekoäly muovaa laadun arvioinnin prosesseja käsikirjoitustyössä elokuva- ja televisioalalla. Lisäksi olemme kiinnostuneita siitä, miten tekoälyavusteinen työskentely vaikuttaa elokuva- ja televisioalalle keskeiseen representaatioiden moninaisuuteen laadun näkökulmasta. Aineistomme koostuu 32 elokuva- ja televisioalan ammattilaisen haastatteluista ja kahd…
Witnessing distress: Cultural workers’ processing of pandemic experiences on social media platforms
This article examines the ways in which Finnish cultural workers experienced and responded to their colleagues’ and peers’ distress on social media platforms during the prolonged COVID-19 pandemic. The theory of media witnessing as mundane world-witnessing is employed to analyse cultural workers’ modalities of experience as audience-like followers on social media. The data comprise 26 focused interviews conducted via Zoom and over phone in 2021 w…
Is prompt engineering the future of screenwriting? Views of professional screenwriters and commissioners about the impact of AI technologies on their profession
This article presents a qualitative interview study of Finnish screenwriters and commissioners about the impact of generative artificial intelligence on the profession of screenwriting. We ask how screenwriters and commissioners see the benefits and risks of AI tools in screenwriting and how screenwriters see their changing profession in the future. We identify three stances towards AI-driven work practices in screenwriting. The functional, criti…
Emotional Atyachar (Trauma): Professional Identity Performance and Emotional Labour of Fact-checkers in India
This study explores the emotional labour incurred by Indian fact-checkers as part of maintaining their professional identity online. It demonstrates the connection between the theories of professional identity performance and emotional labour. Semi-structured interviews were conducted with 11 fact-checkers from various fact-checking organisations in India. The findings highlight that though fact-checkers identify themselves as journalists they ha…
Sociology (8 works) · Political science (6 works) · Psychology (6 works) · Computer Science (5 works) · Social Psychology (5 works) · Art (4 works) · Cultural Industries and Urban Development (4 works) · Gender, Feminism, and Media (4 works) · Media studies (4 works) · Public relations (4 works)