Ari Korhonen
Biographic Data
| ID | 9610484 |
|---|---|
| NAME | Ari Korhonen |
| GIVEN NAMES | Ari |
| FAMILY NAME | Korhonen |
| SIGNATURE | KORHONEN A |
| AFFILIATIONS | University of Helsinki |
| ORCID | 0000-0001-8996-9798 |
| VERIFIED | Yes |
| TOTAL WORKS | 13 |
| TOTAL CITATIONS | 0 |
| WORKS AS AUTHOR | 13 |
| WORKS AS EDITOR | 0 |
| FIRST PUBLICATION YEAR | 2021 |
| LATEST PUBLICATION YEAR | 2026 |
| H-INDEX | 0 |
Data structures and algorithms misconceptions in concept inventories
Huomautus kansikuvasta
Maalaus kirjan kannessa on Riva Lehrerin teos Jos keho: Riva ja Zora keski-iässä (If Body: Riva and Zora in Middle Age). Siinä Zora-koira, jonka toinen silmä on sokea ja jonka kauluri estää sitä koskemasta hellää kohtaansa, katsoo tyhjyyteen ja näyttää onnelliselta. Miten niin? Zora näyttää onnelliselta, koska se on paikallaan, katse käännettynä yläviistoon, ja koska sen häntä näyttää intiimisti silittävän taustalla lattialla makaavaa Rivaa. Riva…
Jälkisanat
Maailman moninaiset näyttämöt ovat Lauren Berlantin kirjoittamisen lähtökohta. Hän tutkii niiden tuottamia ja ylläpitämiä muotoja, tapoja, kaavoja ja rytmejä. Berlant vaikuttaa poimivan katsottavakseen tapauksia, objekteja ja ilmiöitä, jotka usein ovat pikemminkin arkisia, pieniä ja hänen sanoillaan ”tyhmiä” kuin yleisesti merkittäviä, suuria ja tunnustettuja, ja jotka silti ovat koko teoreettisen työn tausta ja pohja. Eikä tämä ole mitään ajatte…
Tiedejulkaisemisen voimat ja voimattomuudet
Tiedejulkaisemisen suhteen on hyvin ymmärrettävää puhua voimattomuudesta. Jaettu ymmärrys tilanteesta on, että voimattomuus kytkeytyy tiedejulkaisemisen instituutioihin. Tiedejulkaisemisen maailma on siis institutionalisoitunut sellaisella tavalla, että sen voima ja valta vaikuttaa väistämättä pakenevan niitä inhimillisiä toimijoita, joita me kaikki tieteellistä julkaisemista tekevät olemme. Mitä tässä sitten olisi tehtävä
Filosofia instituutioiden välissä
Collège International de Philosophie eli CIPh täytti hiljattain 40 vuotta ja merkkivuoden tiimoilta – samalla jonkinasteisen alasajon hetkellä – julkaistiin pieni kirja, joka selvittelee Collègen syntyä ja olemusta. Teoksen ovat kirjoittaneet instituutiossa viime aikoina aktiivisesti toimineet Barbara Cassin, Julie Clarini, ja Michèle Gendreau-Massaloux sekä sitä nykyään johtava Alain Patrick Olivier. Une institution sans condition: Brève histoir…
Kuka kustannustoimittaja? Tiedejulkaisemisen rakenteista ja toimijoista
Toimittamisen ja kustantamisen roolia tieteellisessä julkaisemisessa voi lähestyä (ja usein lähestytään) kysymyksenä julkaisupäätöksistä ja kurinpidosta. Tällaisia päätösvallan käyttämisen prosesseja voi suhteellisen helposti jäljittää ja kyseenalaistaa, ja niistä jää myös dokumentteja. Tieteellisessä toimittamisessa ei ole kuitenkaan kyse vain päätöksistä ja julkaisukynnyksen säätelystä. Pikemminkin porttien vartiointi on vain pieni osa siitä ty…
Eettiset käänteet ja kontrollit
Tutkimuseettinen sääntely ja siihen liittyvien dokumenttien ja ohjeistusten tuotanto on laajennut ja kiihtynyt Suomessa koko 2000-luvun ajan. Humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kohdalla tämä on merkinnyt eettisen ohjeiston ja ennakkoarvioinnin käytäntöjen institutionalisoitumista. Ennen 2000-lukua tällaisia käytäntöjä ei Suomessa ihmistieteiden kohdalla ollut, mutta 2000-luvun alussa ilmeni sekä kotimaista että kansainvälistä pai…
Tieteen kieli ja käsitteellinen työ
Keskustelu tieteen kielestä on ollut jo ainakin parinkymmenen vuoden ajan jonkinlainen helppo keino tarttua tieteen ajankohtaisiin ilmiöihin. Koneen säätiö on jakanut viidentoista vuoden ajan Tiedekynä-palkintoa, jonka ajatuksena on tukea tieteellistä kirjoittamista, jossa “suomen kieltä on käytetty erityisen ansiokkaasti”. Tieteellisten seurain valtuuskunta puolestaan kampanjoi ahkerasti kotimaisen tiedejulkaisemisen puolesta kärkenään ajatus, e…
Tieteen ulkopuolisen rahoituksen vallasta
Tieteen rahoitus suuntaa tiedettä sekä ilmeisin että vähemmän ilmeisin tavoin, mutta rahoituksen materiaalisista ja käytännöllisistä ehdoista ja seurauksista on yllättävän vähän keskustelua – etenkin suhteessa säätiöiden kaltaisiin omaehtoisiin tutkimuksen rahoittajiin. Millaista paikkaa tieteen ulkopuolisiksi sanotut rahoittajat pelaavat, millaista valtaa ne käyttävät tai oikeastaan – jos näin voi sanoa – mitä ne oikeastaan haluavat? Seuraavassa…
Tiedeviestinnän ajat ja paikat
Kysymys siitä, miten tieteestä ja tutkimuksesta viestitään, on saanut viime vuosina yhä suuremman painon. Tiedeviestinnän merkitys kytkeytyy laajempaan keskusteluun tutkimuksen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Sekä tiedeinstituutioiden että rahoittajien tuottama paine ohjaa tutkijoita ja muita tieteen toimijoita keskittymään siihen, miten tieto tutkimuksesta saavuttaisi akateemista yhteisöä laajemman yleisön. Pohdimme tässä tiedeviestintää j…
Vertaisarviointi – Kuria vai hoivaa
Vertaisarviointijärjestelmä on yksi tieteen ja tutkimuksen tämän hetken keskeisimmistä periaatteista ja toimintamekanismeista. Vertaisarvioinnin avulla määritellään käsikirjoitusten julkaisukelpoisuus ja arvioidaan rahoitushakemuksia. Samalla vertaisarviointijärjestelmällä on merkittävä paikka tieteen legitimoijana: vertaisarvioinnin käytännöt takaavat tieteen luotettavuuden ja tiedon pätevyyden. Vertaisarviointi, johon myös Tiede & edistyksen ju…
Mitä pandemiavuonna tapahtui
nonPeerReviewed
Pandemian lopun alku
No prominent works on this page.
Mitä pandemiavuonna tapahtui
nonPeerReviewed
Pandemian lopun alku
Vertaisarviointi – Kuria vai hoivaa
Vertaisarviointijärjestelmä on yksi tieteen ja tutkimuksen tämän hetken keskeisimmistä periaatteista ja toimintamekanismeista. Vertaisarvioinnin avulla määritellään käsikirjoitusten julkaisukelpoisuus ja arvioidaan rahoitushakemuksia. Samalla vertaisarviointijärjestelmällä on merkittävä paikka tieteen legitimoijana: vertaisarvioinnin käytännöt takaavat tieteen luotettavuuden ja tiedon pätevyyden. Vertaisarviointi, johon myös Tiede & edistyksen ju…
Tieteen ulkopuolisen rahoituksen vallasta
Tieteen rahoitus suuntaa tiedettä sekä ilmeisin että vähemmän ilmeisin tavoin, mutta rahoituksen materiaalisista ja käytännöllisistä ehdoista ja seurauksista on yllättävän vähän keskustelua – etenkin suhteessa säätiöiden kaltaisiin omaehtoisiin tutkimuksen rahoittajiin. Millaista paikkaa tieteen ulkopuolisiksi sanotut rahoittajat pelaavat, millaista valtaa ne käyttävät tai oikeastaan – jos näin voi sanoa – mitä ne oikeastaan haluavat? Seuraavassa…
Tiedeviestinnän ajat ja paikat
Kysymys siitä, miten tieteestä ja tutkimuksesta viestitään, on saanut viime vuosina yhä suuremman painon. Tiedeviestinnän merkitys kytkeytyy laajempaan keskusteluun tutkimuksen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Sekä tiedeinstituutioiden että rahoittajien tuottama paine ohjaa tutkijoita ja muita tieteen toimijoita keskittymään siihen, miten tieto tutkimuksesta saavuttaisi akateemista yhteisöä laajemman yleisön. Pohdimme tässä tiedeviestintää j…
Kuka kustannustoimittaja? Tiedejulkaisemisen rakenteista ja toimijoista
Toimittamisen ja kustantamisen roolia tieteellisessä julkaisemisessa voi lähestyä (ja usein lähestytään) kysymyksenä julkaisupäätöksistä ja kurinpidosta. Tällaisia päätösvallan käyttämisen prosesseja voi suhteellisen helposti jäljittää ja kyseenalaistaa, ja niistä jää myös dokumentteja. Tieteellisessä toimittamisessa ei ole kuitenkaan kyse vain päätöksistä ja julkaisukynnyksen säätelystä. Pikemminkin porttien vartiointi on vain pieni osa siitä ty…
Eettiset käänteet ja kontrollit
Tutkimuseettinen sääntely ja siihen liittyvien dokumenttien ja ohjeistusten tuotanto on laajennut ja kiihtynyt Suomessa koko 2000-luvun ajan. Humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kohdalla tämä on merkinnyt eettisen ohjeiston ja ennakkoarvioinnin käytäntöjen institutionalisoitumista. Ennen 2000-lukua tällaisia käytäntöjä ei Suomessa ihmistieteiden kohdalla ollut, mutta 2000-luvun alussa ilmeni sekä kotimaista että kansainvälistä pai…
Tieteen kieli ja käsitteellinen työ
Keskustelu tieteen kielestä on ollut jo ainakin parinkymmenen vuoden ajan jonkinlainen helppo keino tarttua tieteen ajankohtaisiin ilmiöihin. Koneen säätiö on jakanut viidentoista vuoden ajan Tiedekynä-palkintoa, jonka ajatuksena on tukea tieteellistä kirjoittamista, jossa “suomen kieltä on käytetty erityisen ansiokkaasti”. Tieteellisten seurain valtuuskunta puolestaan kampanjoi ahkerasti kotimaisen tiedejulkaisemisen puolesta kärkenään ajatus, e…
Tiedejulkaisemisen voimat ja voimattomuudet
Tiedejulkaisemisen suhteen on hyvin ymmärrettävää puhua voimattomuudesta. Jaettu ymmärrys tilanteesta on, että voimattomuus kytkeytyy tiedejulkaisemisen instituutioihin. Tiedejulkaisemisen maailma on siis institutionalisoitunut sellaisella tavalla, että sen voima ja valta vaikuttaa väistämättä pakenevan niitä inhimillisiä toimijoita, joita me kaikki tieteellistä julkaisemista tekevät olemme. Mitä tässä sitten olisi tehtävä
Filosofia instituutioiden välissä
Collège International de Philosophie eli CIPh täytti hiljattain 40 vuotta ja merkkivuoden tiimoilta – samalla jonkinasteisen alasajon hetkellä – julkaistiin pieni kirja, joka selvittelee Collègen syntyä ja olemusta. Teoksen ovat kirjoittaneet instituutiossa viime aikoina aktiivisesti toimineet Barbara Cassin, Julie Clarini, ja Michèle Gendreau-Massaloux sekä sitä nykyään johtava Alain Patrick Olivier. Une institution sans condition: Brève histoir…
Data structures and algorithms misconceptions in concept inventories
Huomautus kansikuvasta
Maalaus kirjan kannessa on Riva Lehrerin teos Jos keho: Riva ja Zora keski-iässä (If Body: Riva and Zora in Middle Age). Siinä Zora-koira, jonka toinen silmä on sokea ja jonka kauluri estää sitä koskemasta hellää kohtaansa, katsoo tyhjyyteen ja näyttää onnelliselta. Miten niin? Zora näyttää onnelliselta, koska se on paikallaan, katse käännettynä yläviistoon, ja koska sen häntä näyttää intiimisti silittävän taustalla lattialla makaavaa Rivaa. Riva…
Jälkisanat
Maailman moninaiset näyttämöt ovat Lauren Berlantin kirjoittamisen lähtökohta. Hän tutkii niiden tuottamia ja ylläpitämiä muotoja, tapoja, kaavoja ja rytmejä. Berlant vaikuttaa poimivan katsottavakseen tapauksia, objekteja ja ilmiöitä, jotka usein ovat pikemminkin arkisia, pieniä ja hänen sanoillaan ”tyhmiä” kuin yleisesti merkittäviä, suuria ja tunnustettuja, ja jotka silti ovat koko teoreettisen työn tausta ja pohja. Eikä tämä ole mitään ajatte…
Research in Social Sciences (7 works) · Humanities (5 works) · Philosophy (5 works) · Computer Science (3 works) · Academic Publishing and Open Access (1 work) · Art (1 work) · Art, Politics, and Modernism (1 work) · Autobiographical and Biographical Writing (1 work) · Business (1 work) · Chemistry (1 work)