The historical formation of modern education and the junction of the ‘educational lower class’

Modern industrial society liberated the sources of livelihood, gave birth to salaried labour and began to cater for social mobility, i.e. broke the foundations of traditional estate society. Traditional trades and socialization mechanisms attached to families were replaced by mass production and education. Education played a crucial role in the project of modern industrialized society. Its task was, besides production of a productive labour force, i.e. good workers, also the production of good citizens and decent personalities. Education always works, however, in the other direction, too. By opening up life‐paths and chances for some, it simultaneously closes them off from others. It also plays the key role as the producer of social exclusion and indigence and eventually as the producer of normality and deviance permeating through the entire society. This paper is based on a comprehensive, long‐term research project funded by the Academy of Finland. Its goal is to locate the historically changing meaning of scarce education and no education at all as the denominator, producer and outcome of social exclusion and indigence. The authors are also interested in the change in the whole way of life or ‘habitus’ or moral citizenship demanded of the modern educated man and as its reverse side the habitus of the non‐educated man. The analysis of exclusion is extended from as early as the time of ‘absolute poverty’ of the nineteenth‐century European modern society to the time of ‘relative deprivation’ of postindustrial welfare societies in the late twentieth century. The research seeks answers to how education and indigence have been linked at various points in time and especially how the so‐called modern Nordic welfare model defines the interrelations of education, citizenship, labour market citizenship and exclusion, i.e. the borderlines classifying the population. The criteria of social exclusion have to be defined in the context of historical time and nation and it is not possible to use the same criteria in a historically comparative analysis. ‘Educational lower class’ is used as the tool referring to the excluded. The aim is to define its criteria, composition, outcomes and birth mechanisms at a certain point in time by means of concrete sociohistorical research. Theoretical interest is focused on clarification of the concept ‘educational lower class’ as a ‘zero‐line’ concept of the theory of marginal utility, although we are well aware that the explication of that line is as ‘relative’ as the frequently presented efforts to draw the line between relative poverty and relative deprivation. The concrete part of this research is concentrated on the formation of the modern Finnish educational system in the nineteenth and twentieth centuries. It is based on comprehensive and versatile historical data. The educational ‘zero‐line’ is located both from above, i.e. from the direction of official educational discourse, and also from the middle and below, i.e. from the viewpoints of public discourse and the users of education. Committee reports, legislation, public documents, clarifications and statistics are used as sources for outlining the official discourse. The intermediary level of discourse is analysed with the help of historical data from the press and periodicals. The ‘citizen's viewpoints’ of the objects of education are searched for in written biographies, interviews and archives of enterprises. Notes Coleman, J., and T. Husén. “Becoming Adult in a Changing Society.” American Sociological Review 58 (1985): 1–15. Rosenbaum, J. E. “Institutional Career Structures and Social Construction.” In Handbook of Theory and Research for the Sociology of Education, edited by J. G. Richardsson. New York: Greenwood Press, 1986: 139–171; Foucault, M. Tarkkailla ja rangaista. Helsinki: Otava, 1980; Bourdieu, P. Järjen käytännöllisyys: toiminnan teorian lähtökohtia. Tampere: Vastapaino, 1980; Boli, J., and F. O. Ramirez. “World Culture and the Institutional Development of Mass Education.” In Handbook of Theory and Research for the Sociology of Education, edited by J. G. Richardson. New York: Greenwood Press, 1986: 65–90. Nygård, T. Erilaisten historiaa. Marginaaliryhmät Suomessa 1800–luvulla ja 1900–luvun alussa. Jyväskylä: Atena, 1997): 11; Rahikainen, M. “Kasvot väkijoukossa. Historian kirjurit ja tekijät.” In Matkoja moderniin. Lähikuvia suomalaisten elämästä, edited by M. Rahikainen. Helsinki: Suomen historiallinen seura, 1996: 19–28, see p. 20. See e.g. Wirilander, K. Herrasväkeä: Suomen Säätyläistö 1721–1870. Helsinki: Suomen historiallinen seura, 1974. Townsend, P. Poverty in the United Kingdom. A Survey of Household Resourses and Standards of Living. London: Penguin Books, 1986: 57; see Jordan, B. A Theory of Poverty and Social Exclusion. Cambridge: Polity Press, 1996: 3. Silver, H. “Social exclusion and social solidarity: three paradigms.” International Labour Review, 133/5–6 (1994): 531–577, see p. 13; cf. Silver, H., and P. Silver. An Educational War on Poverty. American and British Policy‐making 1960–1980. Cambridge: Cambridge University Press, 1991. Silver, “Social Exclusion and Social Solidarity.” See p. 23. McCulloch, G., and L. Sobell. “Towards a social history of the secondary modern schools.” History of Education XXIII/3 (1994): 275–286; Townsend, P. Poverty in the United Kingdom. A Survey of Household Resources and Standards of Living. London: Penguin Books, 1986. Bauman, Z. Postmodernin lumo. Tampere: Vastapaino, 1996: 32. See Rinne, R., and Jauhiainen, A. Koulutus, professionaalistuminen ja valtio. Julkisen sektorin koulutettujen reproduktioammattikuntien muotoutuminen Suomessa. Turku: Turun yliopisto, 1988; Simola, H. Paljon vartijat. Suomalainen kansanopettaja valtiollisessa kouludiskurssissa 1860‐luvulta 1990‐luvulle. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos (1995). See e.g. Popkewitz, T. “Rethinking Decentralization and State/Civil Society Distinctions: the State as a Problematic of Governing.” Journal of Educational Policy, XI/1 (1996): 27–51, see p. 44. Stonequist, E. V. The Marginal Man. A Study in Personality and Culture Conflict. New York: Russell & Russell, 1965; Sennett, R., and I. Gobb, The Hidden Injuries of Class. Cambridge: University Press, 1972. Järvinen, T., and M. Jahnukainen. “Kuka meistä onkaan syrjäytynyt? Marginalisaation ja syrjäytymisen käsitteellistä tarkastelua.” In Vallattomat marginaalit, edited by M. Suutari. Julkaisuja 20. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, 2001: 138–139; Coleman and Husén, “Becoming Adult in a Changing Society:” 1–15; Helne, T. Syrjäytymisen yhteiskunta. Helsinki: Gummerus, 2002. Helne, T. “Riccardo Lucchini—syrjäytymisteoriaa Sveitsissä.” Janus 3 (1995, 285–293. Esping‐Andersen, G. After the Global Age? Welfare States in Transition. National Adaptations in Global Economies. London: Sage, 1996: 10–11. Stephens, J. D. “The Scandinavian Welfare States: Achievements, Crisis, and Prospects.” In Welfare States in Transition. National Adaptations in Global Economies, edited by G. Esping‐Andersen. London: Sage, 1996: 32–65, see p. 35. Rinne, R., and M. Vanttaja. “New Directions of Adult Education Policy in Finland.” In Reforms and Policy. Adult Education Research in Nordic Countries, edited by S. Tosse et al. Trondheim: Tapir, 2000: 23–38; Blomqvist, I., T. Ruuskanen, H. Niemi and E. Nyyssönen. Osallistuminen aikuiskoulutukseen. Aikuiskoulutustutkimus 2000. Koulutus 2002/5. Helsinki: Tilastokeskus, 2002. Kivinen, O., and R. Rinne. Koulutuksen periytyvyys. Nuorten koulutus ja tasa–arvo Suomessa. Helsinki, Tilastokeskus, 1995; Kivinen, O., and R. Rinne. “Higher Education, Mobility and Inequality: the Finnish Case.” European Journal of Education XXXI/3 (1995): 298–310. Wacquant, L. J. D. “The Rise of Advanced Marginality: Notes on its Nature and Implications.” Acta Sociologica 39/2 (1996): 121–139. Green, A. Education, Globalization and the Nation State. London: University of London, Institute of Education, 1997; see Silvennoinen, H. Koulutus marginalisaation hallintana. Tampere: Gaudeamus, 2002. Cf. Silvennoinen, H. Koulutus marginalisaation hallintana. Tampere: Gaudeamus, 2002: 65. Husén, T. Skola och Universitet inför 2000–talet. En utbildningsforskares perspektiv. Stockholm: Atlantis, 1995. Coleman, J., and T. Husén. “Becoming Adult in a Changing Society”; Husén, T. Skola och Universitet inför 2000‐talet. En utbildningsforskares perspektiv. Stockholm: Atlantis, 1995; see also Dahrendorf, R. “Economic Opportunity, Civil Society and Political Liberty.” Developmental and Change XXVII/2 (1996): 229–249 and p. 28. Iisalo, T. Kouluopetuksen vaiheita. Keskiajan katedraalikoulusta nykyisiin kouluihin. Helsinki: Otava, 1988: 51. Ibid.: 51–52. Nieminen, M. “Koulutus ja syrjäytyminen 1800–luvun lopulta 1930–luvun loppuun.” In Koulutuksellista alaluokkaa etsimässä: Matala koulutus yhteiskunnallisen aseman määrittäjänä Suomessa 1800‐ ja 1900‐luvuilla, edited by R. Rinne and J. Kivirauma. Turku: Suomen kasvatustieteellinen seura, 2003. Ibid. Nieminen, M. “Koulutus ja syrjäytyminen 1800‐luvun lopulta 1930‐luvun loppuun.” KM 1907:12a. Oppivelvollisuuskomitean mietintö. Ibid. KM 1918:7. Köyhäinhoitokomitean mietintö. Nieminen, M. “Koulutus ja syrjäytyminen 1800‐luvun lopulta 1930‐luvun loppuun.” KM 1918:7. Köyhäinhoitokomitean mietintö. Nieminen, M. “Koulutus ja syrjäytyminen 1800‐luvun lopulta 1930‐luvun loppuun.” KM 1922:10. Jatko‐opetuskomitean mietintö. Ibid. Nieminen, M. “Koulutus ja syrjäytyminen 1800‐luvun lopulta 1930‐luvun loppuun.” Ibid. Ibid. Kivirauma, J. Erityisopetus ja suomalainen oppivelvollisuuskoulu vuosina 1921–1985. Turku: Turun yliopisto, 1989: 28; Tilastokeskus KO. Oppivelvollisuutensa laiminlyöneet 1986/87–1994/95, 1996: 2. Kivirauma J., Erityisopetus ja suomalainen oppivelvollisuuskoulu vuosina 1921–1985. Turku: Turun yliopisto, 1989: 135; Tilastokeskus KO 1989: 16. Peruskouluissa erityisopetusta saaneet oppilaat opetuksen järjestämismuodon mukaan lukuvuosina 1979/80, 1983/84 ja 1987/88. Tilastokeskus; Virtanen, P., and A. Ratilainen. “Erityisopetuksen järjestäminen peruskoulussa ja lukioissa lukuvuonna 1994–1995.” In Erityisopetuksen tila, edited by H. Blom, R. Laukkanen, N. Lindström, U. Saresma and P. Virtanen. Opetushallitus 2, 1996: 58; Oppilaitostilastot. 1999: 6. Tilastokeskus. Rinne R. and J. Kivirauma, eds. Koulutuksellista alaluokkaa etsimässä: Matala koulutus yhteiskunnallisen aseman määrittäjänä Suomessa 1800‐ ja 1900‐luvuilla. Turku: Suomen kasvatustieteellinen seura, 2003. SVT VI C:102. Osa V. Suomen virallinen tilasto. Taulu 2. Helsinki (1956); SVT VI C:103. Osa IX Suomen virallinen tilasto. Taulu A. Helsinki (1964); SVT 1996. Suomen tilastollinen vuosikirja. Taulu 330. Helsinki (1996). Kivirauma, J. Erityisopetus ja suomalainen oppivelvollisuuskoulu vuosina 1921–1985: 28–33. See e.g. Collins, R. The Credential Society: A Historical Sociology of Education and Stratification. New York: Academic Press, 1979; Rosenbaum, J. E. “Institutional Career Structures and Social Contruction.” In Handbook of Theory and Research for the Sociology of Education, edited by G. Richardsson. New York: Greenwood Press, 1986: 139–171. Kivinen, O. “Koulutuksen järjestelmäkehitys. Peruskoulutus ja valtiollinen kouludoktriini Suomessa 1800‐ ja 1900‐ luvuilla.” Turun yliopiston julkaisuja, sarja C, osa 67 (1988): 266; Kivinen, O., R. Rinne and S. Ahola. Koulutuksen rajat ja rakenteet. Juva: Hanki ja Jää, 1989: 62. OPM 1996. Koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 1995–2000. Helsinki, Opetusministeriö; OPM 2004. Koulutus ja tutkimus 2003–2008. Kehittämissuunnitelma. Helsinki, Opetusministeriö. Kivirauma, J. Ammattikoulutus osana koulutusjärjestelmää. Ammattikoulutuksen asema kansainvälisen vertailun ja koulutussosiologisten selitysmallien valossa tarkasteltuna. Turun yliopiston kasvatustieteiden laitos. Julkaisusarja A 139 (1990)

Citizenship · Cultural capital · Good citizenship · Habitus · Industrial society · Political science · Social class · Social mobility · Social position · Social relation · Social science · Sociology · Working class · Global Educational Policies and Reforms · Law · Social and Cultural Dynamics · Youth Education and Societal Dynamics

• Who Dares to Wear Trousers? Adoption of a New Fashion by Finnish Women 1920-1980

  Open Access•Arja Turunen•Ethnologia Europaea•2021

  Add to list

• From record keeping to a new knowledge regime

  Open Access•Vera Moser, Jona Tomke Garz et al.•Paedagogica Historica•2022

  Add to list