To exclude or to enclose

Medicalization of abortion in Finland, 1900−1950

Datos Bibliográficos

ID11992467
AutoresMianna Meskus (0000-0002-8562-2524, autor de correspondencia)
Año2005
Volumen30
Número1
Páginas45-60
Fecha de publicación2005-03-01
Peer ReviewedSí
Open AccessNo
TipoARTICLE
RevistaScandinavian Journal of History (JOURNAL)
Identificadores de la revistaISSN: 0346-8755 • E-ISSN: 1502-7716
EditorialRoutledge (PUBLISHER • GB)
DOI10.1080/03468750410003766
OpenAlexW1525383601
IdiomaEN
Citas recibidas9

This article reports the findings of a study concerning the politicization of abortion in Finland in the first half of the 20th century. The focus is on discussions and debates in the legal and medical professions, 1900−1950, showing the historical transformation of abortion from a criminal act to a medical issue, legalized by the 1950 abortion law. The argument throughout is that the strongest motivation for legalization of abortion in Finland was the perceived negative effect of criminal abortions on the population growth. The article also shows that the abortion debate was linked to the formation of a maternity care system and the development of the medical promotion of birth control. Thus the context for the line of argumentation is the formation of the Finnish welfare state and the medicalization of maternity. Notes M. Ala‐Nikkola, Laiton lailliseksi ja kielletty sallituksi. Tutkimus raskauden keskeyttämisen laillistamisesta Suomessa (Tampere, 1993), p. 3; E. Elgán, Genus och politik. En jämförelse mellan svensk och fransk abort‐ och preventivmedelspolitik från sekelskiftet till andra världskriget (Uppsala, 1994), pp. 80, 95–96; Ø. Giæver, "Abortion and eugenics. The role of eugenic arguments in Norwegian abortion debates and legislation, 1920–1978", Scandinavian Journal of History, vol. 30, pp. 21–44; Komiteanmietintö, Aborttikomitean mietintö, Mon. 6 (1945), pp. 45–46; S. Andersen Nexø, "Governing reproduction. The Danish parliamentary debate and legislation on induced abortion in the 1930s", Paper given to Ethos of Welfare Conference (Helsinki, 2000), p. 4. On the subculture of illegal abortion, see M. Meskus, Valta, vastarinta ja elämän hallinta. Laiton raskauden keskeyttäminen sosiaalisena käytäntönä ja äitiyden medikalisoitumisen vauhdittajana 1900‐luvun alkupuolen Suomessa (Helsinki, 2001) and M. Meskus, "Sikiönlähdettämisen alakulttuuri 1900‐luvun alun Suomessa", Sosiologia, 38 (2001), pp. 287–299. For studies on illegal abortion in other countries, see e.g. N. Davis, From Crime to Choice. The Transformation of Abortion in America (Westport, 1985); E. Elgán, Genus och politik. En jämförelse mellan svensk och fransk abort‐ och preventivmedelspolitik från sekelskiftet till andra världskriget (Uppsala, 1994); L. Engelstein, Abortion and the Civic Order: The Legal and Medical Debates, in Russia's Women. Accommodation, Resistance, Transformation, edited by B. Evans Clements et al. (Berkeley, 1991); W. Goldman, Women, Abortion, and the State, 1917–36, in Russia's Women; A. Linders, "Abortion as a Social Problem: The Construction of 'Opposite' Solutions in Sweden and the United States", Social Problems, 45 (1998); J. Woycke, Birth Control in Germany 1871–1933 ( London 1988). See M. Ala‐Nikkola, Laiton lailliseksi ja kielletty sallituksi. Tutkimus raskauden keskeyttämisen laillistamisesta Suomessa (Tampere, 1993); I. Helén, Äidin elämän politiikka. Naissukupuolisuus, valta ja itsesuhde Suomessa 1880‐luvulta 1960‐luvulle (Helsinki, 1997) and R. Nätkin, Kamppailu suomalaisesta äitiydestä. Maternalismi, väestöpolitiikka ja naisten kertomukset (Helsinki, 1997). M. Meskus, Valta, vastarinta ja elämän hallinta. Laiton raskauden keskeyttäminen sosiaalisena käytäntönä ja äitiyden medikalisoitumisen vauhdittajana 1900‐luvun alkupuolen Suomessa (Helsinki, 2001), pp. 46–50. Komiteanmietintö, Aborttikomitean mietintö, Mon. 6 (1945); M. Meskus, "Sikiönlähdettämisen alakulttuuri 1900‐luvun alun Suomessa", Sosiologia, 38 (2001), p. 295. K. Ervasti, Lapsenmurhat Suomessa. Oikeushistoriallinen tutkimus lapsenmurharikoksista Suomessa erityisesti autonomian aikana (Helsinki, 1994), pp. 85‐86; M. Meskus, "Väestön elinvoima ja tahallinen keskenmeno. Raskauden keskeyttämisen politisoituminen 1900‐luvun alun Suomessa", in Kansalaisuus ja kansanterveys, edited by I. Helén and M. Jauho (Helsinki, 2003), pp. 212–213; Statistics Finland, Population Statistics, http://www.tilastokeskus.fi/. Cf. A. Häkkinen, "Helsinkiläinen alamaailma", in Pääkaupungin kuva. Luentoja Helsingin historiasta, edited by O. Mattsson and M. Sunell (Helsinki, 2000), pp. 112, 123. M. Meskus, "Sikiönlähdettämisen alakulttuuri 1900‐luvun alun Suomessa", Sosiologia, 38 (2001). B. von Bonsdorff, Läkare och läkekonst i Finland under 300 år 1640–1940 (Ekenäs, 1978), p. 255; I. Helén, Äidin elämän politiikka (Helsinki, 1997), p. 35. E. Elgán, Genus och politik. En jämförelse mellan svensk och fransk abort‐ och preventivmedelspolitik från sekelskiftet till andra världskriget (Uppsala, 1994), pp. 39–41. I. Helén, Äidin elämän politiikka (Helsinki, 1997), pp. 37–39; A. Strömmer, "Väestönkehitys ja väestöpolitiikka", in Perheen puolesta. Väestöliitto 1941–1991, ed. by R. Taskinen (Helsinki, 1991), pp. 40–46; see also J. Donovan, "Abortion, the Law, and the Juries in France, 1825–1923", Criminal Justice History, 9 (1988), pp. 176–181. A. Teittinen, "Tahallinen keskenmenon toimeenpano on vaarallista", Terveydenhoitolehti, (1937), p. 148, emphasis by author. M. Rauramo, "Rikolliset raskauden keskeyttämiset: suuri kansallinen menetys ja tulevaisuuden vaara", Terveydenhoitolehti, (1943), p. 285. A. Apajalahti, "Keskenmenojen lisääntymisestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä Helsingin sairaaloista vuosilta 1901–1937 kerätyn aineiston perusteella", Duodecim, (1939), p. 278. I. Helén, Äidin elämän politiikka (Helsinki 1997), p. 223. E. Pelkonen, "Rikollinen ja laillinen raskauden keskeyttäminen", Suomen Lääkäriliiton aikakauslehti, (1939), p. 189. N. Luukanen, "Esitelmä Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen kokouksessa", Lakimies, (1941), pp. 489–491; M. Rauramo, "Rikolliset raskauden keskeyttämiset: suuri kansallinen menetys ja tulevaisuuden vaara", Terveydenhoitolehti, (1943), p. 285; A. S‐D, Minne menet, Suomen kansa? Kuulumisia Naistenklinikalta", Terveydenhoitolehti, (1944), p. 37. Cf. K. Pitkänen, Väestöntutkimus ja yhteiskunta. Suomalaisen väestöntutkimuksen historia 1700‐luvulta noin vuoteen 1950 (Helsinki, 1988), pp. 59–60. M. Rauramo, "Rikolliset raskauden keskeyttämiset: suuri kansallinen menetys ja tulevaisuuden vaara", Terveydenhoitolehti, (1943), p. 285. Family Federation of Finland, The Family Federation of Finland, Programme & Constitution, unpublished (Helsinki, 1942), p. 1; Ø. Giæver, "Abortion and eugenics. The role of eugenic arguments in Norwegian abortion debates and legislation, 1920–1978", Scandinavian Journal of History, vol. 30, pp. 21–44; I. Helén, Äidin elämän politiikka (Helsinki, 1997), p. 38; S. Andersen Nexø, "Governing reproduction. The Danish parliamentary debate and legislation on induced abortion in the 1930s", Paper given to Ethos of Welfare Conference (Helsinki, 2000), pp. 3–4; A. Linders, "Abortion as a Social Problem: The Construction of 'Opposite' Solutions in Sweden and the United States", Social Problems, 45 (1998), pp. 489, 495–498. K. Pitkänen, Väestöntutkimus ja yhteiskunta. Suomalaisen väestöntutkimuksen historia 1700‐luvulta noin vuoteen 1950 (Helsinki, 1988), p. 68. K. H. Öhman, "Raskauden keskeyttämisestä eli sikiön ulos ajamisesta", Terveydenhoitolehti, (1913), p. 159. Ibid., p. 160. R. Löfqvist, "Puheenvuoro Suomalaisen Lakimiesten yhdistyksen ja Duodecim‐seuran yhteisessä kokouksessa", Lakimies, (1921), p. 145. "Light grounds" refers to the fact that some doctors performed abortions also on broader medical grounds. Especially wealthier women could get a 'therapeutic' abortion which the doctor justified by adding psychiatric evidence to medical grounds. (Komiteanmietintö, Aborttikomitean mietintö, Mon. 6 (1945), pp. 10–11; see also N. Davis, From Crime to Choice (Westport, 1985), pp. 71–74; J. Keown, Abortion, Doctors and the Law. Some aspects of the legal regulation of abortion in England from 1803 to 1982 (Cambridge, 1988), p. 72; A. McLaren, A History of Contraception. From Antiquity to the Present Day. (Oxford, 1990), pp. 229–230. R. Löfqvist, "Puheenvuoro Suomalaisen Lakimiesten yhdistyksen ja Duodecim‐seuran yhteisessä kokouksessa", Lakimies, (1921), p. 146; S. Wichmann, "Puheenvuoro Suomalaisen Lakimiesten yhdistyksen ja Duodecim‐seuran yhteisessä kokouksessa", Lakimies, (1921), p. 147. A. Serlachius, "Sikiön lähdettämisen rangaistavuudesta", Lakimies, (1910), pp. 125–126, 129. A. Tulenheimo, "Puheenvuoro Suomalaisen Lakimiesten yhdistyksen ja Duodecim‐seuran yhteisessä kokouksessa", Lakimies, (1921), p. 146. I. Helén, Äidin elämän politiikka (Helsinki, 1997), p. 40; N. Pesonen, Terveyden puolesta – sairautta vastaan. Terveyden‐ ja sairaanhoito Suomessa 1800‐ ja 1900‐luvulla (Porvoo 1980), p. 643. E. Pelkonen, "Rikollinen ja laillinen raskauden keskeyttäminen", Suomen Lääkäriliiton aikakauslehti, (1939), p. 190. M. Rauramo, "Rikolliset raskauden keskeyttämiset: Suuri kansallinen menetys ja tulevaisuuden vaara", Terveydenhoitolehti, (1943), p. 283; A. Valle, "Aborttikysymyksestä", Suomen Lääkäriliiton aikakauslehti, (1939), pp. 105–106. B. Honkasalo, "Aborttikysymyksestä erityisesti väestöpoliittista näkökohtaa silmällä pitäen", Suomen Kriminalistiyhdistyksen vuosikirja, (1942), p. 39; E. Pelkonen, "Rikollinen ja laillinen raskauden keskeyttäminen", Suomen Lääkäriliiton aikakauslehti, (1939), p. 193. For thorough discussions on eugenics in the Nordic countries, see e.g. Eugenics and the Welfare State. Sterilization Policy in Denmark, Sweden, Norway and Finland, edited by G. Broberg and N. Roll‐Hansen (Michigan, 1996); Ø. Giæver, "Abortion and eugenics. The role of eugenic arguments in Norwegian abortion debates and legislation, 1920–1978", Scandinavian Journal of History, vol. 30, pp. 21–44; L. Koch, Tvangssterilisation I Danmark 1929–67 (Köpenhamn 2000); M. Mattila, Kansamme parhaaksi. Rotuhygienia Suomessa vuoden 1935 sterilointilakiin asti (Helsinki, 1999); N. Roll‐Hansen, "Eugenics in Scandinavia After 1945: Change of Values and Growth in Knowledge", Scandinavian Journal of History, 24 (1999), pp. 199–213; M. Tydén, Från politik till praktik. De svenska steriliseringslagarna 1935–1975 (SOU: 22, 2000). N. Luukanen, "Esitelmä Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen kokouksessa", Lakimies, (1941), p. 490. E. Anttinen, "Keinotekoisten keskenmenojen lääketieteellisistä ja sosiaalisista indikaatioista", Suomen Lääkäriliiton aikakauslehti, (1939), p. 212. I. Melander, "Sairaanhoitaja ja keskenmenopotilas". Sairaanhoitaja‐lehti, (1944), p. 191; M. Rauramo, "Rikolliset raskauden keskeyttämiset: suuri kansallinen menetys ja tulevaisuuden vaara", Terveydenhoitolehti, (1943), p. 283; K. H. Öhman, "Raskauden keskeyttämisestä eli sikiön ulos ajamisesta", Terveydenhoitolehti, (1913), p. 158. M. Rauramo, "Rikollisista keskenmenoista ja niiden vaikutuksesta syntyväisyyteen", Kätilölehti, (1945), p. 115. E. Suolahti, "Puoskarintoiminnasta Suomessa", Duodecim, (1921), p. 246. Ibid., p. 260; see also S. Wrede, "Befolkningspolitik och kvinnokontroll: mödrarådgivningens dolda ideologi i Finland från sekelskiftet till efterkrigstiden", in Kvinnors hälsa och ohälsa. Social kontroll av kvinnor, edited by U. Hägglund and E. Riska (Åbo, 1991), pp. 75–78; S. Wrede, Decentering Care for Mothers. The Politics of Midwifery and the Design of Finnish Maternity Services (Åbo, 2001), pp. 99–100. A. Apajalahti, "Keskenmenojen lisääntymisestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä Helsingin sairaaloista vuosilta 1901–1937 kerätyn aineiston perusteella", Duodecim, (1939), pp. 271–272, 282; B. Honkasalo, "Aborttikysymyksestä erityisesti väestöpoliittista näkökohtaa silmällä pitäen", Suomen Kriminalistiyhdistyksen vuosikirja, (1942), pp. 19–20. S. Erkkilä, "Sikiönlähdettäjäksi sortumisen sosiaalipsykologista taustaa", Vankeinhoito, (1951), p. 137; K. H. Öhman, "Raskauden keskeyttämisestä eli sikiön ulos ajamisesta", Terveydenhoitolehti, (1913), p. 158. B. Honkasalo, "Aborttikysymyksestä erityisesti väestöpoliittista näkökohtaa silmällä pitäen", Suomen Kriminalistiyhdistyksen vuosikirja, (1942), p. 25. Ibid., p. 25. K. Pitkänen, Väestöntutkimus ja yhteiskunta. Suomalaisen väestöntutkimuksen historia 1700‐luvulta noin vuoteen 1950 (Helsinki, 1988), pp. 182–183. M. Rauramo, "Rikollisista keskenmenoista ja niiden vaikutuksesta syntyväisyyteen", Kätilölehti, (1945), p. 115. M. Ala‐Nikkola, Laiton lailliseksi ja kielletty sallituksi. Tutkimus raskauden keskeyttämisen laillistamisesta Suomessa (Tampere, 1993), p. 75; I. Helén, Äidin elämän politiikka (Helsinki, 1997), pp. 32, 46. N. Luukanen, "Esitelmä Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen kokouksessa". Lakimies, (1941), p. 490. I. Melander, "Sairaanhoitaja ja keskenmenopotilas", Sairaanhoitaja‐lehti, (1944), p. 191. I. Helén, Äidin elämän politiikka (Helsinki, 1997), pp. 229, 239–240. H. Pitkänen, "Maamme viimeaikaisesta keskenmenotilanteesta", Duodecim, (1947), p. 531. S. Timonen, "Possibilities of Preventing Criminal Abortion in the Light of Analysis of Motive", Annales Chirurgiae et Gynaecologiae Fenniae, 38: Suppl. 3 (1949), p. 494. I. Helén, Äidin elämän politiikka (Helsinki, 1997), pp. 46–47; S‐L. Hänninen, Kätilötyön vaiheita (Helsinki, 1965), pp. 226–235; E. Ollila, "Väestöpoliittinen ajattelu Suomessa", in Vallaton väestö. Kansallisia ja kansainvälisiä väestöpoliittisia kysymyksiä, edited by E. Ollila et al. (Porvoo, 1994), p. 87. M. Rouhunkoski, "Abortit – kansamme häpeä", Terveydenhoitolehti, (1948), p. 190; M. Rouhunkoski, "Syntyvyyssäännöstelystä", Suomen lääkärilehti, (1948), p. 579; S. Timonen, "Subjektiivisesta aborttimotivaatiosta", Suomen lääkärilehti, (1949), p. 110. M. Rouhunkoski, "Ei enää tahallisia keskenmenoja!", Terveydenhoitolehti, (1948), p. 101; M. Rouhunkoski, "Syntyvyyssäännöstelystä", Suomen lääkärilehti, (1948), p. 578, emphasis by author. I. Helén, Äidin elämän politiikka (Helsinki, 1997), pp. 233–235; see also I. Helén and K. Yesilova, "Vietti, väestö ja valinta. Seksuaaliterveyden kerrostumat Suomessa", in Kansalaisuus ja kansanterveys, edited by I. Helén and M. Jauho (Helsinki, 2003), pp. 233–259. I. Helén, Äidin elämän politiikka (Helsinki, 1997), pp. 238–239. Ibid., pp. 242–248. Cf. A. Linders, "Abortion as a Social Problem: The Construction of 'Opposite' Solutions in Sweden and the United States", Social Problems, 45 (1998), p. 494. Cf. N. Davis, From Crime to Choice (Westport, 1985), pp. 184–195. I. Hacking, "Inaugural lecture: Chair of Philosophy and History of Scientific Concepts at the Collège de France, 16 January 2001", Economy and Society, 31 (2002), pp. 1–14. Cf. I. Helén, Äidin elämän politiikka (Helsinki, 1997), pp. 35–36. F. Ewald, "Norms, Discipline, and the Law", Representations, 30 (1990), pp. 138–161

Abortion · Argument (complex analysis · Argumentation theory · Context (archaeology · Criminology · Legalization · Medicalization · Political science · Politics · Population · Pregnancy · Promotion (chess · Psychiatry · Sociology · State (computer science · American Constitutional Law and Politics · Demography · Gender Studies · Historical Studies and Socio-cultural Analysis · Historical Studies on Reproduction, Gender, Health, and Societal Changes · History · Law · Medicine