Vesi vanhin voitehista
Historiallisten merkityskenttien ja käyttöyhteyksien jäljillä
Bibliographic Data
| ID | 21717346 |
|---|---|
| Authors | Kati Kallio (0000-0002-3673-1409, University of Helsinki, corresponding author) |
| Year | 2024 |
| Volume | 31 |
| Issue | 2 |
| Publication date | 2024-12-22 |
| Open Access | Yes |
| Type | ARTICLE |
| Venue | Elore (JOURNAL) |
| Journal identifiers | ISSN: 1456-3010 • E-ISSN: 1456-3010 |
| Publisher | Elore (PUBLISHER) |
| DOI | 10.30666/elore.147897 |
| OpenAlex | W4405686455 |
| Language | EN |
| References cited | 10 |
Tulkintoja historiallisesta kansanperinteestä käytetään yhteiskunnassa laajasti. Laajoja kansanperinneaineistoja kattavat tutkimukset on kuitenkin tehty pääosin jo 1900-luvun alkupuolella oman aikansa tulkintakehysten puitteissa. Tämän tutkimuksen kriittiselle arvioinnille, lähteiden uudelleenluennoille ja tutkimustiedon popularisoinnille on suuri tarve. Tallentunut historiallisen kansanperinteen aineisto on kuitenkin valtava ja vaikeasti tulkittava. Digitaaliset menetelmät luovat mahdollisuuksia laajojen sähköisessä muodossa olevien aineistojen nopeampaan ja laajempaan tarkasteluun, mutta niihin sisältyy myös monenlaisia rajoitteita. Tässä artikkelissa annan esimerkin siitä, miten moninainen ja monitulkintainen voi olla yhdenkin lyhyen, nykykulttuurissa käytetyn sananlaskun historiallinen käyttö- ja merkitystausta. Samalla käsittelen digitoidun karjalais-inkeriläis-suomalaisen kansanrunousaineiston laskennallisesti avustetun luennan menetelmällisiä mahdollisuuksia ja ongelmakohtia. Kansanrunoudessa ajatus veden vanhuudesta kiteytyy vaihtelevien rinnakkais- eli paralleelisäkeiden ryppäiksi. Yleisin keskeissäkeen muoto on ”Vesi vanhin veljeksistä”. Aihelmien yleisin, joskaan ei ainoa käyttöyhteys on rautaan, tuleen, puuhun tai käärmeeseen liittyvä parannusloitsu. Vesi vanhin voitehista -muoto esiintyy erityisesti saunassa löylyn ja kylvettämisen avulla parantamisen, voiteen valmistamisen sekä Tulen sanojen yhteydessä. Aineistosta aukeaa laaja mielikuvien ja motiivien verkosto, jossa vesi asettuu vanhimmaksi ja linkittyy paikoin Väinämöiseen. Itämerensuomalaisen suullisen runouden maailmassa vanhuus tarkoittaa tietoa ja tieto puolestaan väkevyyttä, kykyä vaikuttaa asioihin ja hallita niitä. Vesi vanhin voitehista -säkeen nykyinen sananlaskunomainen käyttö asettuu jatkumoon edeltävien suullisten käyttöjen kanssa, mutta linkittyy ennemminkin nykykulttuurin proosamuotoisten ilmaisujen kuin historiallisen runokulttuurin kanssa. Paljon aiempia merkityksiä tai merkitystasoja – kuten ajatus vanhuuden voimasta tai loitsuilla, löylyllä ja kylvettämisellä parantamisesta – on jäänyt taa, mutta etenkin kytkös saunaan puhdistumisen paikkana pysyy
The 2024 state of the climate report
The Finnic Tetrameter – A Creolization of Poetic Form?
Distant Reading of the Metadata of the Digitized Hungarian Charm Corpus
Wraths of Fire
Veden perintö
Eteneminen omalla vastuulla
Kosmogooniline hari ja selestiline kiik
Loomislaul alguste kiigel
Arvutuslikke vaateid läänemeresoome regilaulude varieeruvusele. „Harja otsimine“ ja „Mõõk merest“
Bridging Northern and Southern Traditions in the Finnic Corpus of Oral Poetry
| Highly cited | No |
|---|