Portinvartijuus muuttuvassa mediamaisemassa
Yleisöt, alustat ja uutismedia jakavat portinvartijuuden valtaa
Bibliographic Data
| ID | 22115663 |
|---|---|
| Authors | Margareta Salonen (0000-0001-9635-2251, corresponding author) |
| Year | 2024 |
| Volume | 47 |
| Issue | 3 |
| Publication date | 2024-10-28 |
| Open Access | Yes |
| Type | ARTICLE |
| Venue | Media & viestintä (JOURNAL) |
| Journal identifiers | ISSN: 2342-477X • E-ISSN: 2342-477X |
| Publisher | Media & viestinta (PUBLISHER) |
| DOI | 10.23983/mv.147841 |
| OpenAlex | W4403819318 |
| Language | EN |
| References cited | 4 |
Tämä väitöskirja tarkastelee uutismedian, yleisöjen ja sosiaalisen median alustojen välistä vuorovaikutteista suhdetta portinvartijateorian valossa hyödyntäen julkaisun jälkeisen portinvartijuuden teoriaa. Tutkimus siis tarkastelee sitä, mitä tapahtuu uutisille niiden julkaisemisen jälkeen, ja kuinka yleisöt ja uutismedia ovat vuorovaikutuksessa digitaalisessa uutisympäristössä. Työ on laadullisesti orientoitunut artikkeliväitöskirja joka muodostuu kolmesta empiirisestä osatutkimuksesta. Väitöskirjatutkimuksen perusteella esitetään, että nykyisessä digitaalisessa uutisympäristössä tulisi puhua jaetusta portinvartijuuden vallasta sekä julkaisun jälkeisestä portinvartijuudesta. Tutkimus osoittaa ettei uutismedia ole enää ainoa portinvartija digitaalisessa uutisympäristössä, vaan se jakaa portinvartijuuden valtaa iteratiivisessa vuorovaikutuksessa sosiaalisen median alustojen ja yleisöjen kanssa. Uutisia ja portinvartijuutta muovaavat julkaisemisen jälkeen useat erilaiset tekijät, kuten yleisöt, sosiaalisen median alustat, regulaatio (laki ja etiikka), sekä erilaiset käytännöt kuten esimerkiksi vuorovaikutuskäytännöt. Tutkimuksen tuloksena todetaan, että uutismedioilla ja yleisöillä on molemmilla mahdollisuus vuorovaikutuksen keinoin huolehtia sosiaalisen median keskusteluista niin, että vihapuhe ja muu negatiivinen keskustelu jäisi vähäiseksi. Lisäksi tutkimus nostaa esiin sen, että uutismedioiden kannattaisi huomioida sosiaalisen median alustoja ja niillä tapahtuvaa toimintaansa myös visuaalisesta näkökulmasta, sillä uutiset saavat yhä useammin visuaalisia muotoja. Lainsäädännön näkökulmasta tutkimus nostaa esiin, että uutismedioiden olisi tärkeää huomioida EU:n digisäädöksien kehitystä ja sovellettavuutta omalla toimintakentällään. Tällä väitöskirjatyöllä on ollut vaikutusta myös journalismin etiikan saralla, sillä sen tuloksia koskien journalismin toimintaa sosiaalisen media alustoilla on hyödynnetty Journalistin ohjeiden päivitystyössä (2023–2024)
| Highly cited | No |
|---|