Maa kutsuu mediatutkijaa

Viime vuosina mediatutkijoiden kiinnostus on suuntautunut enenevästi materiaalisuuden kysymyksiin. Lisääntyneen mielenkiinnon taustalla on osaltaan yhä akuutimpi huoli laajenevan digitaalisen mediainfrastruktuurin ekologisista seurauksista. Materiaalinen lähestymistapa mediatutkimuksessa ei typisty mediateknologioiden materiaalisten riippuvuussuhteiden tunnistamiseen ja toteamiseen vaan kurottaa kohti teknologioiden, kehojen ja maan prosessien välisiä aineellisia kytköksiä. Tällainen orientaatio avaa mahdollisuuden väistää kulttuuriseen mediatutkimukseen pinttynyt sosiaalisen konstruktionismin ja teknologisen determinismin vastakkainasettelu ja lähestyä materiaalisen maailman muodostumisen prosessia itsessään poliittisena tapahtumana, johon myös ihmisten valmistamat teknologiat jatkuvasti osallistuvat. Esitän artikkelissa, että materiaalisen mediatutkimuksen ontologiset lähtökohdat haastavat ja täydentävät tärkeällä tavalla mediaesityksiin keskittynyttä kulttuurista tutkimusperinnettä. Samalla materiaalinen lähestymistapa avaa mahdollisuuksia kyseenalaistaa instrumentalistinen teknologiakäsitys sekä politisoida ihmisten arkista mediateknologioiden käyttöä teknokapitalismissa luonnehtiva ekologinen tunnottomuus

Digital Education and Society · Digital Media and Philosophy · Media, Communication, and Education