Tukholma-kuva esimodernin ajan suullisessa perinteessä Suomessa, Karjalassa ja Inkerinmaalla

Bibliographic Data

ID21717458
AuthorsMarko Lamberg (0000-0002-6466-3634, Tampere University, corresponding author)
Year2021
Volume28
Issue1
Publication date2021-06-15
Open AccessYes
TypeARTICLE
VenueElore (JOURNAL)
Journal identifiersISSN: 1456-3010 • E-ISSN: 1456-3010
PublisherElore (PUBLISHER)
DOI10.30666/elore.100593
OpenAlexW3168856219
LanguageEN
Citations received1
References cited10

Artikkelissa tarkastellaan Suomen ja sen itäisten ja kaakkoisten lähialueiden suullisen kansanperinteen kuvauksia esimodernin ajan Tukholmasta. Ylialueellisena keskuspaikkana Tukholma on jättänyt jälkiä kaukanakin asuvien väestöjen kollektiiviseen muistiin. Folkloristisia aineistoja ei ole aiemmin hyödynnetty tarkasteltaessa näitä muistijälkiä ja niistä piirtyvää kuvaa. Suomen-, karjalan- ja inkerinkielinen perinne sisältää Tukholmaan liittyviä elementtejä lähinnä kalevalamittaisissa runoissa ja joissain läntisestä Suomesta kerätyissä lastenloruissa. Tukholmaa tai sen asukkaita ei varsinaisesti kuvata, vaan se näyttäytyy kaukaisena paikkana, osana tämänpuoleista maailmaa. Runokielessä Tukholma esiintyy kaukaisen tai epätavallisen synonyyminä tai määreenä: se liitetään usein tavaroihin, kuten pähkinöihin, veitsiin, kankaisiin ja alkoholijuomiin. Usein kyse on tuotteista, joita todella myös laivattiin Tukholman kautta muille pohjoisen Itämeren seuduille. Joistain runoista välittyy myös Tukholman asema hallinnollisena keskuksena. Suomen ruotsinkielinen perinne on monimuotoisempaa, ja Tukholma mainitaan useimmin proosamuotoisissa kertomuksissa. Niissäkin kuvataan usein kauppatavaroita, ja molemminpuolinen tavaranvaihto on selkeämmin läsnä. Tukholmaa kuvataan usein myös kaupunkina ja ympäristönä, jossa voidaan käydä ja liikkua. Myös kaupungin asukkaista ja topografiasta annetaan tietoja. Lastenloruperinnekin antaa suomenkielisiä loruja tarkempia tietoja Tukholmasta. Yhteisen kielen ja suuremman maantieteellisen läheisyyden ansiosta Suomen ruotsinkielisen väestön on ollut helpompi olla vuorovaikutuksessa Tukholman kanssa. Suomen-, karjalan- ja inkerinkielinen perinne on lisäksi peräisin lähes pääsääntöisesti kauempaa idästä. Kuitenkin nimenomaan ruotsinkielinen perinne toiseuttaa Tukholmaa esittäessään, että sinne suuntautuvan merimatkan aikana voidaan kohdata yliluonnollisia olentoja kuten naispuolisia vedenhaltijoita. Myös Tukholmaan itseensä voidaan liittää yliluonnolliseen sfääriin kuuluvia olentoja, kuten noitia ja noitataitoisia saamelaisia. Tukholma oli ruotsia puhuvalle väestölle sen verran tuttu, että sen kuvauksia voitiin värittää, epäilemättä joskus enemmän leikillään kuin tosissaan

Humanities · Folklore, Mythology, and Literature Studies · Historical Legal Studies and Society · Linguistics and language evolution · Philosophy

Tools

Open DOIOpen Access